Miksi olen pelannut?


Pohdin tänään, miksi olen pelannut kaikki nämä vuodet? Kyseessä on sairaus, mutta mikä on se tarve tai halu, johon pelaaminen on ollut vastaus? Olen pelannut niin ahdistukseen kuin tylsyyteen, hyvänä päivänä ja huonona.

Jonkinlainen oman tilan ottamisen tarve siinä on ollut. Pelatessa on ollut helpompi olla itsekäs, etäännyttää itsensä muiden tarpeista ja huolista. Se on ollut keino rentoutua, keino tasata tunteita, keino kääntyä sisäänpäin.

Millä korvata tuo? Kirjoittamisella, vertaistuella, ottamalla tilaa terveellä itsekkyydellä ja itsemyötätunnolla. Käytännön toteutus ontuu vielä, mutta harjoittelen koko ajan.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaunan kahleet

Kuva
Viha on ylellisyys, johon riippuvaisella ei ole varaa. Viha, kauna ja kielteisyys eivät tue toipumista, vaan ovat osa riippuvuustoiminnan orjuutta. Itsetutkiskelu, 12 askelta, luottamus korkeampaan voimaan esim. vertaistuen muodossa vievät kohti valinnan mahdollisuutta ja toipumista. Positiivisuutta kohti, poispäin kielteisyydestä. Tämä asia on hyvä muistaa. Retkahtaminen on itselläni aina lähellä, jos päästän mieleni synkkiin ajatuksiin, kielteisiin ja kaunaisiin tunnelmiin. Miksi nähdä vaivaa, kun asiat ovat päin honkia joka tapauksessa? Tekisi mieli luovuttaa sairaudelle... Mutta tukeen luottaminen, itsemyötätunto ja itsetutkistelu, armollisuus antavat voimaa kohdata ongelmat, luottaa tulevaan, valita toisin kuin aiemmin. Pohdintojani koskien Päivä kerrallaan- kirjan päivän tekstiä 15.4. "Kaunan kahleet".
Lue lisää

Sisäinen tarkastelu

Kuva
Jotta voi korjata tunne-elämänsä ongelmat, täytyy tehdä sisäistä tarkastelua ja selvittää miten ja milloin nuo vääristymät ovat muodostuneet, mitä on tehnyt itselleen ja toisille. Vaikka ei enää toimisi riippuvuutensa määrittämällä tavalla, toipuva riippuvainen saattaa langeta riippuvuustoimintaan tavalla tai toisella pyrkiessään tavoitteisiinsa. Tavoitteita ja unelmia pitää kuitenkin olla, ja uhkakuvat lankeemuksesta eivät saa olla unelmoinnin esteenä.  Omaa itseään virheineen ja kaikkineen ei saa pelätä ja paeta, vaan kohdata, tarkastella ja kehittää. Vapaus korkeamman voiman tuella tulee sisäisen tarkastelun kautta. Tulkitsen tämän niin, että vapaus riippuvuudesta tulee valppauden, itsereflektion ja itsetuntemuksen kautta. Omat heikkoudet ja vahvuudet tulee tuntea, jotta voi myötätuntoisesti, mutta vastuullisesti välttää karikoita matkallaan toipumiseen. Pohdintojani liittyen Päivä kerrallaan -kirjan päivän tekstiin 8.4. "Sisäinen tarkastelu".
Lue lisää

Palkkapäivä, vaaran päivä

Kuva
Tänään on palkkapäivä. Se on vaarallinen päivä riippuvaiselle. Laskut maksettu, ruokarahat nostettu tililtä. Kaikki riskit eivät ole vielä poissa. Vähän rahaa on vielä tilillä. Ne pitää kotimatkalla nostaa vielä pois tililtä. Miksi ihmeessä? No, jotta en etsisi jostain uutta nettikasinoa, tallentaisi sinne jotain pikkusummaa ja aloittaisi viheliäistä, sairasta kierrettä uudestaan. Sitä sykliä on tosi vaikea katkaista, mikäli pelaa edes euron. Siitä se kaikki paha alkaa vaan uudestaan, saaden vallan ensi hetkestä. Minulla ei onneksi ole pelihimoa päällä nyt. Luulen, että saan viimeiset kympit nostettua ilman vaikeuksia. Mutta mikäli jättäisin ne tilille odottamaan esimerkiksi seuraavaa kaupassa käyntiä, saattaisi addiktio kuiskia iltaan mennessä jo kovinkin. Tunnen omat heikkoukseni, siksi nämä varotoimet. 
Lue lisää