Itsemyötätuntoa etsimässä


Tänään soimasin itseäni oikein kunnolla, koska olen ollut äreä, vihainen ja uupunut. Olen mokaillut, enkä ole ollut hillitty ja hallinnassa.

En ole kylläkään retkahtanut. Käyn töissä ja lapset ovat vaatetettuna ja ruokittuna. Nauruakin on riittänyt kaikesta säädöstä huolimatta.

Yritän olla armollinen itselleni. Jäin miettimään viime aikojen murheita, kuten vesivahinko, anemia, miehen terveysvaivat, uusperhekuviot ynnä riippuvuuskipuilut, unohtamatta työjuttujakaan. Ei ihme, että itkettää ja suututtaa. Niin kuuluukin. Se on inhimillistä. 

Kiitos elämä taas yhdestä pelivapaasta päivästä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaunan kahleet

Palkkapäivä, vaaran päivä

Palkkapäivä takana, hyvä niin