Lepopäivä vai jotain vakavampaa?


Olen ollut tänään hyvin väsynyt. Olen noussut normaalia aiemmin (kuopus heräsi kuuden jälkeen), mutta olen saanut viettää päivän rauhallisessa tahdissa. Minulla ei pitäisi olla syytä tähän olotilaan. En ole ponnistellut tänään, en ole joutunut olemaan erityisen sosiaalinen tms. Silti haluaisin vain olla paikallani, enkä tehdä mitään.

Tämä huolettaa minua. Pelkään, että masennus on hiipimässä päälle. Minulla on taipumus masennusoireiluun sellaisissa elämäntilanteissa, kun jokin pitempi kriisi tai ongelmallinen elämäntilanne on menossa ohitse tai parempaan suuntaan. Toisin sanoen silloin kun voisi taas nauttia elämästä tai rentoutua hetkeksi, minun mieleni väsyy. Annan itselleni tietyllä tavalla luvan voida huonosti, kun pahin vaara ohitse. 

Viimeiset viikot ovat menneet niin paljon paremmin kuin koko viime vuosi, että hieman huolettaa tämä päänsisäinen tahmeus. Toivottavasti tämä on ylianalysointia ja kyseessä ainoastaan laiska sunnuntai. Jotta saisin toipumiseni hyvälle tolalle, en saisi levätä ihan vielä. Työ ensin, sitten lepo.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaunan kahleet

Kuva
Viha on ylellisyys, johon riippuvaisella ei ole varaa. Viha, kauna ja kielteisyys eivät tue toipumista, vaan ovat osa riippuvuustoiminnan orjuutta. Itsetutkiskelu, 12 askelta, luottamus korkeampaan voimaan esim. vertaistuen muodossa vievät kohti valinnan mahdollisuutta ja toipumista. Positiivisuutta kohti, poispäin kielteisyydestä. Tämä asia on hyvä muistaa. Retkahtaminen on itselläni aina lähellä, jos päästän mieleni synkkiin ajatuksiin, kielteisiin ja kaunaisiin tunnelmiin. Miksi nähdä vaivaa, kun asiat ovat päin honkia joka tapauksessa? Tekisi mieli luovuttaa sairaudelle... Mutta tukeen luottaminen, itsemyötätunto ja itsetutkistelu, armollisuus antavat voimaa kohdata ongelmat, luottaa tulevaan, valita toisin kuin aiemmin. Pohdintojani koskien Päivä kerrallaan- kirjan päivän tekstiä 15.4. "Kaunan kahleet".
Lue lisää

Sisäinen tarkastelu

Kuva
Jotta voi korjata tunne-elämänsä ongelmat, täytyy tehdä sisäistä tarkastelua ja selvittää miten ja milloin nuo vääristymät ovat muodostuneet, mitä on tehnyt itselleen ja toisille. Vaikka ei enää toimisi riippuvuutensa määrittämällä tavalla, toipuva riippuvainen saattaa langeta riippuvuustoimintaan tavalla tai toisella pyrkiessään tavoitteisiinsa. Tavoitteita ja unelmia pitää kuitenkin olla, ja uhkakuvat lankeemuksesta eivät saa olla unelmoinnin esteenä.  Omaa itseään virheineen ja kaikkineen ei saa pelätä ja paeta, vaan kohdata, tarkastella ja kehittää. Vapaus korkeamman voiman tuella tulee sisäisen tarkastelun kautta. Tulkitsen tämän niin, että vapaus riippuvuudesta tulee valppauden, itsereflektion ja itsetuntemuksen kautta. Omat heikkoudet ja vahvuudet tulee tuntea, jotta voi myötätuntoisesti, mutta vastuullisesti välttää karikoita matkallaan toipumiseen. Pohdintojani liittyen Päivä kerrallaan -kirjan päivän tekstiin 8.4. "Sisäinen tarkastelu".
Lue lisää

Palkkapäivä takana, hyvä niin

Kuva
Palkkapäivä on aina ollut minulle se pahin mahdollinen päivä suhteessa riippuvuustoimintaan. Palkkapäivänä riski pelata on aina suurin. Retkahtaminen on silloin lähellä. Mieli kuiskii "kyllä sitä pari euroa, kympin verran voi ihan hyvin pelata, kunhan sen jälkeen lopettaa". Mutta eihän se addiktion kanssa noin oikeasti mene. Syöksykierre vain edessäpäin, jos antaa periksi kuiskailuille. Nyt on taas yksi palkkapäivä takanapäin. Sain laskut maksettua ja loppurahat nostettua tililtä käteisvaroiksi perheen juokseviin kuluihin. En retkahtanut. Edelleen olen toipumismatkallani. Tänään olen tyytyväinen. Päivä kerrallaan kohti tasapainoista elämää.
Lue lisää